Yhdistyksen johto sitoutuu

Paikallisyhdistystoiminnassa tosiasia on, että vapaaehtoisia ei ole aina helppo johtaa. Puheenjohtajan on vaikea käskyttää ihmisiä, jotka toimivat vapaasta tahdostaan. Miten käskyttää, jos ei huvita tehdä. Kun ei uskalla käskyttää tai ei saa porukoita innostumaan, hommat kaatuvat hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai sihteerin tehtäväksi, jotka hekin ovat vapaaehtoisia. Työtä on paljon eikä siitä kerry euroja.

Puheenjohtajan pestiä ei aina haluta eikä hallituspaikkakaan houkuttele. ”En olisi halunnut, mutta kun muitakaan ei ollut, niin pakko oli suostua.” Valittiin, vaikken olisi halunnutkaan”.

Arvioinnin avulla yhdistystoiminnasta vastaavat oppivat näkemään myös yhdistyksessä olevat vahvuudet. Paikallisyhdistyksen toimintaa tarkastelemalla arviointitulokset kertovat onko yhdistyksessä valittu suunta oikea ts. mennäänkö päämäärää kohti. Toimintaa avoimesti tutkailemalla nähdään, onko toiminnalla riittävän konkreettiset tavoitteet. Mikäli hallitus uskaltaa avoimesti arvioida toimintaansa, se saa tietoa myös siitä, millainen toimintatapa sillä on. Työskenteleekö se sisäänlämpiävästi vai kuunteleeko hallitus avoimesti myös jäsenten tarpeita.

Arvioinnin avulla toiminta jäsentyy. Hallitus näkee, mikä toiminnassa on olennaista ja mihin sen kannattaa keskittyä. Hallituksen roolit ja vastuut selkiytyvät. Tämä taas tukee perustehtävää. Yhdistyksen hallitus tietää, miksi se on olemassa. Tämä välittyy niin jäsenistölle kuin yhdistyksen toiminta-alueelle.

Käyttämällä arvioinnin työkaluja, yhdistyksen hallitus saa konkreettista tietoa siitä, mikä yhdistyksessä on kunnossa ja mitkä ovat ne alueet, joita voi parantaa.

Arvioinnilla on vaikutusta myös siihen, että yhdistystoiminnassa osaaminen kehittyy ja tätä kautta yhdistys turvaa toiminnan jatkuvuuden.