Projektin tuloksista ja kokemuksista oppiminen

Kokemuksista voi oppia, hankemaailmassa ei aina tarvitsisi tehdä kaikkia mahdollisia virheitä uudestaan. Hyviksi huomattuja käytäntöjä voi soveltaa seuraavissa hankkeissa tai työtehtävissä. Näin käytännössä tietenkin tehdäänkin. Projektin onnistumiskartoitus työvälineellä tämä saattaa onnistua hieman helpommin ja järjestelmällisemmin.

Valitettavan usein ollaan tilanteessa, että hankkeen päätyttyä siinä kokemusten kautta opitut asiat pikku hiljaa unohtuvat. Onnistumiskartoituksen osana toteutettava jatkotoimien selkeä vastuuttaminen ja sisäänrakennettu ”seurantajärjestelmä” on luotu varmistamaan projekteissa syntyneiden uusien hyvien käytäntöjen tietä järjestön toiminnan arkeen projektin päättymisen jälkeen.

Tämän työkalun rakenteen määrittely perustui oletuksiin siitä, mitä työvälineen avulla arvioidaán ja halutaan saada aikaan sekä siihen kuka välinettä käyttää.

Mallin pohjalla on Excel -pohjainen vuokaaviomallin, jossa kehittämistoiminnan eri vaiheet oli laitettu janalle. Vaiheiden ympärille rakennettiin toimintaa arvottavia elementtejä. Nämä elementit olivat lähinnä toteuttajan itsearviointiin liittyviä yksinkertaisia kysymyksiä ja niiden pohjalta jatkotoimintoja suuntaavia uusia kehittämistehtäviä.

Onnistumiskartoituksen ensimmäisessä versiossa ideana oli laittaa hankkeen toteuttajat arvioimaan oman työn ja hankkeen aikana toteutetun arvioinnin onnistumista eri osa-alueiden kautta. Tämän sinänsä yksinkertaiselta kuulostavat kartoituksen uutena ydinajatuksena on projektin positiivisten ja negatiivisten kokemuksien tunnistaminen ja esiin nostaminen.

Työkalun tavoitteena on helpottaa projektin kokemuksien viemistä järjestön johdon tietoisuuteen: Odotuksena on että näin tomien aikaasaatujen tulosten hyödyntämiseen ja mahdollisesti tarvittavaan jatkokehittämiseen varataan resursseja ja vastuutetaan joku järjestön toimija. Lisäksi malli edellyttää, että jatkokehittämisen ja hyödyntämisen tilannetta seurataan säännöllisin väliajoin.