Idean tarkentaminen: tavoitteet ja päämäärät

Projekti-ideaa tarkennetaan vastaamalla kysymykseen miksi tämä projekti toteutetaan? Kuka siitä hyötyy? Onko rahoittaja valmis rahoittamaan projektin/kokeilun? Tavoitteet on hyvä sovittaa järjestön toiminta-ajatukseen. Pyri puhumaan samaa kieltä rahoittajan kanssa mm. tavoitteen ja päämäärän määrittelyjen suhteen. Esimerkiksi RAY:n lomakkeissa päämäärällä tarkoitetaan ”suurta linjaa”, johon projektilla pyritään, ja tavoitteet ovat konkreettisempia seuraavan vuoden tavoitteita. Tavoitteet ovat siis päämäärän osia, vuositasolla pyritään tavoitteisiin ja koko projektissa päämääriin.

Tavoitteita ja päämääriä mietittäessä pitää määritellä myös projektin kohderyhmä eli se, kuka projektista hyötyy. Jos lupaa jokaiselle jotain, projektin resurssit eivät riitä. Vaikka kohderyhmä olisi pienikin, voi sen tarpeeseen vastaaminen olla iso edistysaskel suuremmalle asiakasryhmälle. Eli projekti kannattaa kohdentaa sellaiseen ryhmään, joka todella voidaan tavoittaa ja joka on kokonsa puolesta realistinen (esimerkkinä vertaistukitoiminnan kehittäminen atopiaperheille, kohderyhmä on selkeästi rajattu ja tavoitettavissa ainakin osittain yhdistysten ja terveydenhuollon kautta). Projektin luonteesta riippuen voidaan puhua asiakkaista, osallistujista tai kohderyhmästä.

Projektin tavoitteet ja päämäärät konkretisoidaan niin hyvin kuin mahdollista. Tavoitteissa määritellään, miten ja mitä asiakkaiden kanssa aiotaan tehdä ja mitä sillä saavutetaan (esim. ehkäistään aivohalvauspotilaiden sosiaalista syrjäytymistä järjestämällä päivätoimintaa). Jos päämääränä on vahvistaa vaikkapa asiakasryhmän palvelujen saatavuutta, kerrotaan selvällä suomen kielellä, miten tavoitteeseen aiotaan päästä. Tämä siksi, että rahoittaja tietää, mihin hän sitoutuu ja mitä tuloksia voidaan projektilta odottaa. Ei siis kannata luvata liikoja!