Järjestöjen erilaiset verkostot

Järjestöt organisoivat yhä useammin toimintaansa verkostomaisesti. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, missä tilanteissa verkostomainen työskentely auttaa tavoitteiden toteutumista.

Järjestöt toimivat monentyyppisissä verkostoissa. Verkostotyyppi rakentuu yleensä verkoston tehtävän ympärille:

• Tiedon jakamista varten perustettu verkosto kokoontuu tiedon äärelle. Sen ensisijainen tavoite on jakaa tietoa ja kokemuksia jäsenilleen.
  
  
• Vaikuttajaverkosto pyrkii verkostoitumaan, koska verkoston jäsenillä on yhteinen päämäärä vaikuttaa johonkin tiettyyn asiaan.
  
  
• Palveluntuottajaverkosto on kokoontunut yhteen yhteisen palvelun tuottamisen intressin takia. Kyseessä voi olla esimerkiksi kuntalaisille tarkoitettu jonkun sairauden vertaistukiryhmä, jonka suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu monia tahoja kunnasta ja järjestöistä.
  
  
• Kehittämisverkoston ensisijainen tavoite on kehittää ja oppia. Esimerkiksi JÄRVI-hanke on kehittämisverkosto – sen yhtenä tavoitteena on ollut kehittää järjestöjen arviointiosaamista.

Järjestöillä nämä tyypittelyt ovat harvoin puhtaita, vaan erilaiset tehtävät limittyvät. Tästä huolimatta on hyvä tietää, mikä tehtävä on painoarvoltaan tärkein. Tyypillisimmillään järjestöjen verkostot ovat kehittämis- ja vaikuttamisverkostoja. Verkostoitumisen avulla pyritään lisäämään resursseja, jotka järjestöissä ovat usein niukat. Verkostoitumisen kautta pyritään saamaan myös kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa ja tietoa, mikä yksin toimiessa on vaikeampi saada. Verkostossa jäsenet pyrkivät viemään edustamiensa järjestöjen asiaa eteenpäin. Odotukset verkostoitumisen hyödyistä voivat olla joskus epärealistisen suuret.

Esimerkkejä järjestöjen verkostoista:

• Järjestöjen ravitsemusfoorumi
  

• Muistiliiton Muistiluotsi -verkosto