Verkoston osaaminen ja toimintakyky

Ryhmän itse kehittelemä työkalu

Yhden määritelmän mukaan verkosto on tapa organisoida yhdessä tekeminen. Verkosto koostuu tahoista, joilla on yhteinen tavoite, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja täydentävät toistensa osaamista.

Mihin menetelmää käytetään?

Verkoston osaamisen ja toimintakyvyn arviointityöväline antaa osaltaan vastauksia siihen, miten hyvin verkoston ominaisuudet toteutuvat. Työväline mittaa verkoston neljää osa-aluetta:

1. Verkoston tehtävän tuntemusta ja verkoston toimijoiden motivaatiota.
2. Verkoston yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.
3. Verkoston asiakas-/kohderyhmätuntemusta.
4. Verkoston toiminnan kannalta tärkeää teknistä osaamista.

Näiden lisäksi työvälineellä arvioidaan sitä, miten tärkeinä verkoston jäsenet pitävät kutakin osa-aluetta.

Arviointityövälinettä voidaan käyttää mm.:

• Verkoston alkukartoitukseen.
• Alkukartoituksessa todettujen verkoston toimintakyvyn ja motivaation vahvuuksien ylläpitämiseen ja heikkouksien kehittämiseen.
• Verkoston loppukartoitukseen, jolloin nähdään miten verkoston toimintakyky ja motivaatio ovat kehittyneet.

Milloin?

Arviointivälinettä kannattaa käyttää kun verkosto on koottu ja verkosto on toiminut jo jonkin aikaa. Esim. yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ei voi tunnistaa, ennen kuin yhteistyöstä on kokemuksia.

Työvälinettä kannattaa käyttää myös niissä tilanteissa, joissa syntyy tunne, että verkostotoiminta etenee takellellen tai toiminta ei ole tavoitteen suuntaista.

Verkostotoiminnan loppuvaiheessa on arvioinnin avulla hyvä antaa palautetta sekä verkoston jäsenille että muille tarpeelliselle tahoille (stakeholderit).

Kenen työkalu?

Menetelmä sopii parhaiten verkoston kokoajan (verkoston johtaja) työvälineeksi. Jos verkostolla ei tällaista ole, voi arvioinnin tehdä verkoston tai esim. hankkeessa ohjausryhmän tai vastaavan pyynnöstä joku ulkopuolinen.

Menetelmän hyvät puolet

• Käytön helppous.
• Menetelmän edullisuus.
• Menetelmän nopeus.
• Menetelmän tueksi tehdyn analysointivälineen avulla saatava raportointia tukeva materiaali.
• Saatujen vastauksien hyödyntäminen toiminnan ohjauksessa ja seurannassa.
• Menetelmän hyvät psykometriset ominaisuudet: esitestaus ja sisäinen reliabiliteetti.

Menetelmän heikkoudet ja kehittämiskohteet

• Menetelmän rinnalla ei ole työkapupakkia, jossa olisi tarjolla hyvä käytäntöjä todettuihin verkostotoiminnan heikkouksiin tai solmukohtiin.
• Mahdolliset vääristymät vastauksissa: ollaan liian kilttejä itselle tai annetaan parempi kuva yhteistyöstä kuin mihin olisi aihetta tai ollaan liian ankaria itselle ja muille.

Analysoinnista

Analysointia voi suorittaa työvälinettä varten suunnitellun Excel-pohjan avulla. Tämä väline antaa sekä tunnusluvut että graafiset kuviot sille, miten kukin verkostotoiminnan osa-alue toteutuu. Tutkimuksellisissa hankkeissa tai selvityksissä voi datan syöttää myös johonkin tilasto-ohjelmaan, jos halutaan esim.. saada selville onko alku- ja loppukartoituksessa havaitut erot merkitseviä.

Toteutuksesta

Työvälinettä voi käyttää sekä sähköisessä ympäristössä että paperilla tehtävänä lomakekyselynä.

Sopivuudesta

Menetelmä ei ole kontekstirajoitteinen. Se sopii julkisen sektorin, järjestöjen, hankkeiden tai jonkun organisaation sisäisen verkostotoiminnan arviointiin.

Arvioinnin luotettavuuteen vaikuttaa vastaajien ja vastauksia käsittelevien tahojen välinen luottamus. Jos verkosto on kovin pieni voi vastaajaa arveluttaa hänen tunnistamisensa. Joissakin tilanteissa tämän voi haitata, kun arvioinnin tuloksista kerrotaan vastaajille.

Raportoinnista

Arvioinnin tekemisen yhteydessä on vastaajille syytä kertoa kuka käsittelee aineiston, kuka tekee yhteenvedon tai raportin tuloksista, keille kaikille tuloksista tiedotetaan ja mihin saatuja tuloksia käytetään.

Monesti on hyvä läpikäydä tuloksia yhdessä vastaajien kanssa ja myös tulkita tuloksia yhdessä. Yhteinen tulkinta helpottaa myös verkostotoiminnan kehittämisen tavoitteita ja keinona. Tulosten läpikäyminen on myös tapa lujittaa verkostotoiminnan kehittämiseen sitoutumista.