Verkoston riskianalyysi
Työkalu on sovellus Anna-Kaisa Mäkisen & Petri Uusikylän Vivetor-projektissa (Net Effect Oy) kehittämästä työkalusta.
Mihin menetelmää käytetään?
Menetelmä on tarkoitettu hankkeen riskien kartoittamiseen ja riskien analysointiin. Menetelmää käytetään arvioimaan kutakin riskityyppiä kolmiportaisen asteikon avulla.
Milloin?
Menetelmä on hyödyllinen erityisesti hankkeen alussa, jolloin voidaan tarkistaa, missä ovat hankkeen kipupisteet ja miten ne tulisi huomioida toiminnassa. Menetelmä sopii hyvin myös ns. tarkistusvälineeksi, kun esimerkiksi puolivuosittain tarkistetaan, missä mennään.
Kenen työkalu?
Menetelmää voi käyttää vain projektista vastaava henkilö esimerkiksi projektipäällikkö tai kehittämispäällikkö. Tällöin menetelmä toimii hankkeen hallinnoinnin työkaluna. Menetelmän tulkinta on kuitenkin tällöin projektin johtajan subjektiivinen näkemys.
Menetelmä sopii hyvin myös johto- tai ohjausryhmäkokouksiin käytettäväksi, jolloin kartoitetaan hankkeen hallinnoivan tahon näkemyksiä hankkeen tilasta ja riskeistä. Tällöin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ennen lomakkeen täyttämistä, väittämät on tarkoin määritelty, jotta jokainen vastaa väittämiin suunnilleen samasta näkökulmasta
Menetelmän hyvät puolet
- Nopea täyttää ja käyttää
- Konkreettinen ja selkeä
- Sisältää monipuolisesti verkostotoimintaan liittyviä asioita eri tasoilla
- Löytää nopeasti kipupisteet, jotka edellyttävät tarkkailua
- Muunneltavissa ja vertailtavissa
- Mahdollistaa seurannan
- Sisältää selkeän mittarin
Menetelmän heikkoudet ja kehittämiskohteet
- Väittämät monitulkintaisia
- Väittämiä tulisi määritellä/tarkentaa, mikäli useampi henkilö täyttää lomakkeen
- Riskinlöytymispainotteisuus
- Asteikko voisi olla laajempi
- Painoarvoasteikko puuttuu
Analysoinnista
Ensin kannattaa kartoittaa tilanne, jossa riski on todennäköisin sitten luoda toimintasuunnitelma riskin huomioimisen mahdollistamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.
Oleellisinta on löytää kipupisteet ja huomioida ne hanketoiminnassa. Kohdistuvatko kipupisteet esimerkiksi jollekin tietylle alueelle esimerkiksi talous tai johtaminen. Kaikkia kohtia ei ole tarpeen analysoida.
Toteutuksesta
Riskianalyysi on helppo käyttää ja sen avulla löytää nopeasti ns. ”avainkohdat”. Väittämien määrittely edellyttää aikaa samoin löydettyjen riskien analysointi ja seuranta, mikäli menetelmä otetaan seurannan välineeksi.
Sopivuudesta
Riskianalyysi sopii yhtä hyvin järjestökentän hankkeisiin kuin muidenkin sektoreiden hankkeisiin. Siinä on huomioitu asiat, jotka ovat oleellisia järjestökentällä.
Raportoinnista
Kirjallinen raportointi ei ole välttämätöntä, mutta jos raportoidaan, oleellista on raportoida kipupisteet ja niiden suhde hankkeen toimintaedellytyksiin.