ARVIOINTITOIMINTA | |
Resurssianalyysi

Resurssianalyysi nojaa Elisa Juholinin teokseen Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön. (2006)

Mikä: Viestintään kohdistetaan usein valtavia odotuksia, jotka eivät aina ole suhteessa resursseihin. Resurssianalyysin tavoitteena on tehdä läpinäkyväksi sitä, mihin resurssit kuluvat ja auttaa löytämään tasapaino tavoitteiden ja resurssien välille. Resurssianalyysi ei tarjoa mallia siitä, miten järjestön olisi järkevää suunnata voimavaransa, mutta se tuo esille miten monenlaisia voimavaroja järjestöillä on. Yleispäteviä sääntöjä resurssien käytöstä onkin mahdotonta muotoilla, mutta jokainen järjestö voi omalla kohdallaan pohtia, hyödynnetäänkö olemassa olevat resurssit parhaalla mahdollisella tavalla.

Milloin: Resurssianalyysissa painotetaan vahvasti viestinnän näkökulmaa, huolimatta siitä, että viestintä nähdään osaksi kaikkien työtä järjestössä kuin järjestössä. Resurssianalyysi soveltuu pääpiirteissään sellaisiin järjestöihin, joissa viestinnän osuus on budjetoitu erikseen. Sovellettuna resurssianalyysilla saattaa olla laajempaakin käyttöarvoa.

Miten: Resurssianalyysi tukee vuosisuunnittelua ja arviointia. Irrallaan muusta suunnittelusta ja arvioinnista sen käyttöarvo on verrattain vähäinen. Analyysi kannattaa tehdä vasta sitten kuin toiminta/viestintäsuunnitelma on hahmoteltu, jotta resursseja on mahdollisuus suhteuttaa. Toisin sanoen, resursseja verrataan suunniteltuun tai toteutuneeseen toimintaan.

Arviointi: Resurssianalyysi toimii arvioinnin tukena, kun siihen liittyvät keskustelut dokumentoidaan. Olennaista on myös jatkuvuus, koska analyysin avulla on mahdollisuus todentaa muutosta. Toisin sanoen, kun resurssianalyysi on ensimmäisellä kerralla sovellettu omaan järjestöön sopivaksi, niin kannattaa sitä sen jälkeen hyödyntää järjestelmällisesti esim. kerran vuodessa tai kahdessa vuodessa.

Muuta huomioitavaa: Yleistä mallia siitä, miten järjestön viestintäresurssit pitäisi käyttää tai hyödyntää on mahdoton antaa. Erityisesti tässä työkalussa kannattaa varata aikaa soveltamiseen, jotta siinä olevat mahdolliset turhat väittämät voidaan poistaa tai lisätä tärkeäksi katsottuja väittämiä.